Hampaiden narskutus pois botuliinilla

Perustietoa hampaiden narskutuksesta

Bruksismi eli hampaiden narskutus on tavallisesti unen aikana esiintyvää hampaiden narskutusta ja kiristelyä, josta voi olla seurauksena päänsärkyä ja hampaiden kulumista.

Päätä särkee. Leuat aristavat, niska ja ylävartalo ovat jäykät. Työ ja ihmissuhteetkin stressaavat. Vaivat saattavat selittyä hampaiden narskuttelulla eli bruksismilla, joka hoitamattomana voi tuhota hampaistoa.

Hampaidemme pitäisi olla toisiaan vasten vain silloin, kun puremme ja nielemme ja tällöinkin vain muutamia sekunteja kerrallaan. Periaatteessa hampaiden tarpeeton yhdessä pitäminen on narskuttelua. Ongelmia siitä aiheutuu silloin, kun kudokset eivät enää kestä narskutusta, hampaat halkeavat, lihakset kipeytyvät tai syntyy nivelrikko.

Syitä narskutteluun on haettu vuoroin suusta, vuoroin sielusta. Aikaisemmin uskottiin, että hampaiden narskutus johtuu pelkästään purentavirheistä. Sitten on menty toiseen ääripäähän ja syitä alettu etsiä psykologiasta, keskushermostosta ja stressistä.

Tässä on varmasti kyse molemmista, kuten monissa muissakin sairauksissa. Emme voi sulkea pois purentaa, muttemme unohtaa psyykkisiäkään seikkoja, purentafysiologiaan paneutunut professori Pentti Kirveskari Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta sanoo. Hän kertoo muutamista tuorehkoista tutkimuksista, jotka ovat antaneet viitteitä siitä, että myös jotkut keskushermostolääkkeet lisäisivät bruksismia.

Päiväbruksismi ilmenee yleensä jännittävissä ja kireissä tilanteissa tai kun ihminen keskittyy tiukasti työhönsä. Huomattavasti yleisempää on kuitenkin öinen hampaiden narskutus.

Hampaiden narskutus häiritsee monesti enemmän ympäristöä kuin itse narskuttajaa, joka ei ehkä ole tietoinenkaan vaivastaan. Hampaiden narskutus voi olla myös lähes täysin äänetöntä ja se paljastuu vasta vaivojen ilmaannuttua.

Narskutteluun on etsitty selitystä myös unilaboratorioissa. Bruksismia on todettu esiintyvän kaikissa unen vaiheissa. Narskuttelijan uni on kuitenkin tavallista kevyempää ja ääni tai kosketus saattavat laukaista narskuttelun. Narskuttaja myös liikehtii runsaasti unissaan.

Hampaiden narskutus liittyy usein jännittäjän päänsärkyyn. Sitä esiintyy usein aamuisin ja se tuntuu toisella puolella päätä voimakkaampana. Myös niska ja ylävartalo saattavat tuntua kivuliailta. Hampaissa narskuttelu näkyy selvinä kulumajälkinä.

Normaalisti hampaat ovat yhdessä vain yhden sekunnin kerrallaan. Yönarskuttaja puree hampaitaan yhteen 10-20 sekuntia, joskus jopa minuutteja. Leukanivelet vaurioituvat, koska ne kestävät huonosti tällaista rasitusta. Vähitellen hampaat kuluvat tai niiden tukikudokset pettävät. Täysin tervekin hammas saattaa yhtäkkisesti jopa haljeta, Pentti Kirveskari kertoo.

Suun avaaminen voi narskuttajalle tuottaa kipua. Kipukohdat ovat yleensä korvan edessä, leukakulmassa ja ohimossa tai poskiluussa, joskus jopa korvissakin. Näissä tapauksissa kyse on usein lihasperäisestä vaivasta.

Bruksismiin saattaa kuitenkin liittyä joskus myös leukanivelen toimintahäiriö. Nivelrikko leuassa on varsinkin alkuvaiheessa kivuton, mutta aiheuttaa kiusallista naksahtelua, jumiutumista tai rahinaa. Vaikeissa tapauksissa joudutaan poistamaan välilevy leuasta. Leukaan voidaan asentaa myös tekonivel. Kirurginen hoito leukanivelvaivoihin on kuitenkin hyvin harvoin tarpeen.

Hampaiden narskutus kuriin botuliinilla

Narskuttajan hampaistoa voidaan suojata erityisillä purentakiskoilla. Yleensä kiskoa suositellaan pidettäväksi yöllä. Kiskot tehdään omista hampaista otetun muotin mukaan ja niiden valmistaminen ja etenkin sovittaminen vaativat tarkkuutta. Siksi ne maksavatkin noin 300 euroa. Tarjolla on myös edullisempia, valmiita kiskoja, mutta niistä voi olla enemmän haittaa kun hyötyä.

Kiskot saattavat auttaa hyvinkin nopeasti, mutta ne eivät poista itse ongelmaa. Paras tulos saadaan yleensä korjaamalla purenta eli hiomalla häiritsevät kohdat ja tarvittaessa lisäämällä esimerkiksi paikka-ainetta sinne, mistä tarpeellinen hammaskosketus puuttuu. Tämä vaatii tarkkuutta ja taitoa, jonka vain asiaan perehtynyt hammaslääkäri osaa.

Hampaiden oikominen ei pelasta narskuttelulta, mutta se auttaa suuresti ehkäisemään narskuttelun aiheuttamia vaurioita. Ilman oikomista hampaiden hienosäätöä on toisinaan vaikea tehdä.

Narskuttelun loppumisen takaa klinikallamme suoritettava botox-hoito. Toimenpiteessä purentalihakseen molemmin puolin kasvoja ruiskutetaa erittäin pieniä määriä botuliinia. Sen seurauksena muutamassa päivässä purentalihakset rentoutuvat ja hampaiden narskutus vähenee huomattavasti. Kahden viikon kuluttua voi tarvittaessa lisätä botoxia, jos tulos tuntuu olevan epätäydellinen.

Useimmiten kertahoidolla hampaiden narskutusta saadaan lievitettyä 3–6 kuukaudeksi. Suu- ja leukakirurgi, dosentti Olli Terosen tekemä tutkimus osoittaa, että botuliinihoito tehoaa bruksismiin hyvin ja tuloksiin ollaan kautta linjan erittäin tyytyväisiä.